Heikki K. Lyytinen: Onko totuus perusarvona hämärtymässä?
Motto:
Jos ei muuta viisautta, koettele totuutta!
Ottakaamme aluksi yhteisen ymmärryksemme lähtökohdaksi arvon
määritelmä, jonka yhdessä Terhi Entosen kanssa
kiteytimme eräässä Jyväskylän yliopistossa tekemässämme tutkimuksessa. Arvo
voidaan määritellä yksilön kokemaksi tunteeksi, sisäistetyksi preferenssiksi,
toiminnan päämääräksi tai sen tulosten arviointikriteeriksi. Arvot siis
ilmaisevat, miten asioiden pitäisi olla. Ne ilmenevät toiminnassamme. Me koemme
omat arvomme tunteena. Ne ilmenevät myös toimintamme arviointikriteerien
määrittämisessä.
Keskityn tässä tarkastelemaan vain yhden perusarvon – totuuden
– olemusta. Se on hyvin lähellä myös meidän jokapäiväistä elämäämme.
Noin pari vuotta sitten Oxfordin sanakirjojen toimitus valitsi
vuoden 2016 sanaksi post-truth eli totuudenjälkeinen. Totuudenjälkeisellä
ajalla viitataan siihen, että tunteet ja suoranaiset valheet ovat osittain
syrjäyttäneet faktat – siis tosiasiat. Sana näyttää levinneen varsin hyvin
maailmalla.
Ilmeisesti sanan valinnalla tavoiteltiin jo yleisesti
hyväksyttyä ns. totuuden uutta merkitystä, jossa ollaan kitsaita perinteiseen
totuuteen nähden. Voisimme kai puhua myös häpeän jälkeisestä ajasta (post-shame),
kun ei enää koeta häpeälliseksi kiertää totuutta. Ehkä valhe myös
monimutkaisessa ja infoähkyisessä maailmassa paremmin onnistuu.
Onko niin, että
tänä päivänä puhutaan vain niin totta kuin osataan? Mutta jatkuvassa
muutoksessa elävä ihminen tarvitsisi siitä selviytyäkseen pysyviä arvoja. Niitä
ovat esimerkiksi ihmisarvo, yksilönvapaus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus,
demokratia jne. Ne ovat ns. länsimaisia arvoja, joita idässä, kuten esimerkiksi
Kiinassa, on kutsuttu myös vihollisiksi. Niihin kuuluvat myös ns. perusarvot:
totuus, hyvyys ja kauneus. Viimeksi mainittu ei tarkoita vain ulkoista
kauneutta, vaan hengen ja ajatusten kauneutta. Se on seurausta ihmisen hyvistä
ominaisuuksista, hyvistä ajatuksista, sanoista ja teoista. Kauneutta ovat
ihanteellisuus, epäitsekkyys ja lähimmäisenrakkaus. Ne merkitsevät
aineellisuuden voittavaa henkisyyttä. Voisi kauneuteen sisällyttää vielä
suvaitsevaisuudenkin, jonka tänä päivänä äkkipikaisuuskin näyttää voittavan,
kun potkutkin tulevat yllättäen puskista. Tosin suvaitsevaisuus terminä
vaikuttaa hieman vanhahtavalta ja lokeroivaltakin.
Mainitut
perusarvot liittyvät läheisesti ihmisen perusolemukseen. Totuus vetoaa
järkeemme, hyvyys tahtoomme ja kauneus tunteisiimme. Voisimme puhua myös
kestävän kehityksen arvoista. Ne eivät koskaan ole juuri tuhoavia. Siihen
perustuu niiden arvossaan pysyvyys.
Erityisesti totuuden jälkeinen aika on liitetty politiikan tekoon.
Suuret poliittiset johtajat esittävät vaihtoehtoisia totuuksia niin idässä kuin
lännessäkin. Faktat, perustellut näkemykset ja tiede näyttävät jäävä huhujen,
salaliittoteorioiden, tee-se-itse -asiantuntijoiden ja suoranaisten valheiden
jalkoihin.
Kuitenkin totuudenmukaista tietoa on nyt saatavissa paremmin
kuin koskaan aikaisemmin. Samaan hengenvetoon on syytä todeta, että myös
epätotuudenmukaista tietoa tuotetaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämän ns.
disinformaation eli tarkoituksellisesti harhaanjohtavan tiedon odotetaan eri
muodoissaan kasvavan tulevaisuudessa huikeasti. Sanan muuten muotoili
tarkoituksella ranskan kielen pohjalta Josef Stalin.
Tämän hetken arvioiden mukaan puhutaan maailmanlaajuisesti uskomattoman
suurista julkaisuluvuista disinformaation tulevaisuuden kasvussa. Jokin asia on
helppo tunnistaakin disinformaatioksi. Ehkä on helppo vastata kysymykseen,
oliko esimerkiksi meille viime kesänä välitetty tieto 100 000 miehen
sotaharjoituksesta lähialueellamme pelkästään terrorismin torjuntaharjoitus vai
mahdollisesti jotain muuta. Samanaikaisesti vaaditaan moralisoivasti ns. alastonta
totuutta.
Valheellisuus on uusi totuus ja koreografia on sisältöä
vahvempaa, kirjoitti The New York Timesin kolumnisti Roger Cohen tarkkanäköisessä tekstissään heinäkuun
lopulla vuonna 2016. Joka tapauksessa on kysymys sanan mahdilla
vaikuttamisesta. Sen seuraukset voivat olla milloin siunaukseksi milloin
kiroukseksi.
Nykykeskustelussa esiintyvä ajatus ”faktojen jälkeisestä
demokratiasta” ei välttämättä ole uusi asia. Onkohan toimittu aikaisemminkaan
faktoihin pohjautuen ja järkiargumentein? Jo antiikissa tiedettiin, kuinka
faktat esitetään itselle mieluisassa valossa. Erityisesti keisari Augustus oli
tässä taitava. Hän oli propagandan mestari.
Käsittelin aikoinaan yhdessä opinnäytetyössäni antiikin
propagandaa ja tiettyjen käsitteiden käyttöä propagandatarkoituksessa. Vallankäyttäjien
retoriikassa tosi hämärtyi valtapyrkimyksissä jo ainakin pari vuosituhatta
sitten. Vaihtoehtoisten faktojen toimintatapa on hallittu kautta aikojen. Valhe
on ollut vallanpitäjälle oman aseman puolustusta. Ei siis tässä suhteessa mitään
uutta auringon alla.
Totuus – suuri sana – (antiikin kreikan aleetheia merkitsi
totuutta, unelmien toteutumista, vilpittömyyttä ja rehellisyyttä) arvona
liittyy erityisesti tieteen ihanteisiin, mutta yhtä lailla se on ihmisten
keskinäisessä vuorovaikutuksessa kaiken luottamuksen perusta. Totuus ilmentää
pyrkimystämme tietopääoman ja ajattelun kehittämiseen ja viisauteen.
Totuuteen liittyy olennaisesti perusteltavuus. Oma tiedon
valinta on kyettävä perustelemaan, mutta samalla on oltava avoin tiedon (totuuden)
itseään korjaavuudelle. Erityisesti tieteellinen työ ei koskaan voi pysähtyä
siihen, miltä asiat arkiajattelun pohjalta ensi alkuun näyttävät. Tiede pyrkii
totuutta etsiessään syvemmälle, uusien yhteyksien ja ajattelutapojen
löytämiseen ja kehittämiseen johdonmukaisemmin kuin arkiajattelun pohjalta.
Mutta ovatko edellä todetut vaihtoehtoiset faktat vain
huuhaata?
Tieteellinen työ ja sen tuottamat faktat on uusien
mahdollisuuksien avaamista, avaramman maailmankatsomuksen muodostamista ja
koettelua. Tieteen tehtävä on ihmisen mahdollisuuksien laajentaminen, ei
rajaaminen. Tämä voi tapahtua vain kysymysten, ei vastausten tai pelkkien
faktojen kautta. Jokainen oikein muotoiltu kysymys luo mahdollisuuden ihmisen
ja ympäristön muodostaman järjestelmän laajentumiselle. Jokainen fakta tarjoaa
mahdollisuuden vaihtoehtoiselle faktalle. Jokainen vastaus on vain siirtymä
uuteen kysymykseen. Vaihtoehtoinen fakta ei siis ole sinänsä mikään
disinformaatio, saati sitten valheellinen tieto.
Tiede on kulttuuritoimintaa, joka tuottaa nimenomaan
vaihtoehtoisia faktoja, keskenään kilpaileviin teorioihin perustuvia väittämiä,
joiden avulla maailman ilmiöitä pyritään selittämään. Tiede on itse asiassa
epäilemisen taidetta; jokainen fakta joutuu väistymään uuden teorian tieltä.
Tieteen historia osoittaa, että monet sellaiset asiat, joita
tavalliset, järkevät ihmiset tai tutkijat ovat pitäneet mahdottomina ja joita
vain haaveilijat, kylähullut tai utopistit ovat kuvitelleet, ovatkin aikaa
myöten osoittautuneet todellisuudeksi.
Totuus ei olisi niin merkityksellinen asia, jos ei olisi
valhetta. Totuutta ei tarvitsisi silloin korostaa. Tiedämme, ettei ihminen aina
tuota totuutta. Aivotkaan ei ole mikään totuuselin. Yhtälailla se tuottaa
tunneperäisiä uskomuksia, asenteita ja arvojakin, joissa ei ole mitään
järjellistä.
Yksi näkökulma totuuteen avautuu myös Raamatun kautta, joka
opettaa siveelliset velvollisuudet, johdattaa totuuteen ja ohjaa askeleet
oikealle tielle. Raamatussa totuus ilmaistaan siten, että Jumalan sana on totuus
ja että Pyhä Henki on totuuden henki, joka johdattaa kaikkeen totuuteen. Tässä
suhteessa totuuden sisältönä on Jeesuksen sanoma: ”Minä olen tie, totuus ja
elämä.” Mitä sitten on tässä totuus? Onko se Jumalan rakkaus, Jumalan tuleminen
ihmiseksi ja ihmisten syntien sovittajaksi?
Pilatus kysyi ennen Jeesuksen tuomitsemista: Mikä on totuus?
Filosofisesti sivistyneenä miehenä hän varmaan tiesi, että ei saisi kysymykseen
vastausta. Ja oikeassa oli: Jeesus vaikeni. Totuus on tästä yhteydessä
kuitenkin jotain muuta kuin mitä edellä olen todennut totuudesta perusarvona ja
tieteen ihanteena ja keskinäisen luottamuksen perustana.
Totuuden oikein ymmärtäminen ja sen mukaan toimiminen ja
eläminen käytännön tasolla on kuitenkin tärkeintä. Jos tahtoo rakastaa totuutta,
on muistettava, että totuus voi olla itselle epämiellyttävä. Kun tutkimme
tarkoin omia vaikuttimiamme, niin hyvin vähän niistä löytyy täysin puhtaita.
Totuuteen pääseminen ja siinä pysyminen merkitsee aina todellista nöyryyttä ja
itsetutkistelua. Tämä ei yleensä ole kivutonta, siksi se ei olekaan kovin
suosittua. Totuus tekee joskus kipeääkin.
Merkittävät kehitysaskeleet ihmisen elämässä kulkevat usein
kriisien kautta. Ihmiselämän kriisit tarkoittavat hetkiä, joita edeltää ihmisen
toiminta-alueen laajentuminen alueille, missä vanhat faktat osoittautuvat
paikkansa pitämättömiksi. Tällöin vanhojen käsitysten pohjalle rakentuva
toiminta ei enää tuota tyydyttäviä toiminnan mahdollisuuksia. Syntyy yhä
enemmän sellaisia kokemuksia ja tapahtumia, joita ei kyetä enää ymmärtämään tai
järjestämään vanhojen faktojen pohjalta.
Kun kysymyksiä, epäonnistuneita toimenpiteitä ja ristiriitoja
on kertynyt liikaa, ihmisen toiminta alkaa hajota. Hänen täytyy silloin palata
tarkastelemaan oman elämänsä perustaa ja arvioimaan uudelleen niitä totuuksia,
joihin hän on uskonut. Tämä voi johtaa peruskäsitysten rajoittuneisuuden
toteamiseen ja uuden toiminnan syntyyn. Tällöin ihminen yleensä pitää
aikaisempia käsityksiään väärinä, vaikka ne tosiasiassa olivat aikanaan aivan
oikeita - ainakin oman toiminnan kannalta.
Jos uusi maailmankäsitys tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen
toimintaan ja koettujen ristiriitaisuuksien järjestämiseen, ihmisen toiminta
laajenee ja synnyttää uudenlaisia toiminnan mahdollisuuksia. Kokemusten
karttuessa ja toiminta-alueen laajentuessa tullaan kuitenkin jälleen
tilanteeseen, jossa nuokaan faktat tai ”oikeat” käsitykset eivät ole riittäviä
kaiken koetun ymmärtämiseen ja järjestämiseen.
Seuraa jälleen uusi käsitysten kriisi. Eikö tällaista ole juuri
henkinen kasvumme ja kehityksemme myös totuuden muotoutumisen näkökulmasta.
Sisäinen toiminta-alueemme laajenee ja ennakkoluulomme hälvenevät, jolloin
vapaudumme sisäisistä rajoitteistamme. Näin myös ihmisyytemme voi jalostua.
Lainaan lopuksi totuudenrakkauteen liittyen saksalaista
ajattelijaa Adolph von Kniggea vuodelta 1796: ”Ei
ole mitään hätävalheita: koskaan ei ole lausuttu paikkansa pitämätöntä, jolla
ei aiemmin tai myöhemmin olisi epäedullisia vaikutuksia jollekin; mutta
sellainen, joka on tunnettu tarkoin sanassa pysymisestä eikä koskaan myönny
paikkansa pitämättömyyksiin, saavuttaa varmasti luottamusta, hyvän maineen ja
arvostuksen.”
Totuus on siis keskinäisen luottamuksen peruslähtökohta.
Älkäämme siis alistuko totuudenjälkeiseen aikaan! Jos ei siis muuta viisautta,
koetelkaamme totuutta! Muutoin käy sielullemme niin kuin venäläinen kirjailija Anton Tsehov on todennut: ”Kirva syö lehteä, ruoste
rautaa ja valhe sielua.”
Heikki K. Lyytinen
Kirjoittaja
on Koulutuksen arviointineuvoston pääsihteeri (emeritus)
Lähteet:
Järvilehto, T. 1995. Mikä ihmistä
määrää? Ajatuksia yhteistyöstä, tietoisuudesta ja koulutuksesta. Pohjoinen.
Lyytinen, H. K. 2018. Tunne
itsesi ja johda itseäsi. Kirjoituksia ihmisenä kasvun tueksi. Great Slogan Oy.
Entonen, T. ja Lyytinen, H. K.
1979. Avoimen yliopiston toimivuus kasvatustieteen opetuksessa. Osaraportti I.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen sivutoimintapisteissä
kasvatustieteen approbatur-arvosanaa suorittavien opiskelijoiden
opiskelumotiiveista ja opiskeluun liittyvistä arvoista. Research reports N:o 85. Department of
Education. University of Jyväskylä.
Ojanen, M. 2017. Vaihtoehtoisia
faktoja. Miksi valehtelemme. Minerva.
Miten onViime syksynä
Fida järjesti arabitaustaisille kristityille suunnatun Musaalahah Davar -opetusviikonlopun, jossa käsiteltiin Israeliin liittyviä teemoja Raamatun pohjalta. Menestyksekkää...
Miten onKesäkuun 2018
kommentoiduimpia uutistapahtumia olivat KD-vaikuttaja Aki Ruotsalan pikapotkut
Porin Jazzien toimitusjohtajan paikalta sen jälkeen, kun Satakunnan kansa oli
kertonut siitä...
Miten onRokotevastaisuus on
noussut loppusyksystä puheenaiheeksi Larsmon tuhkarokkotapauksen myötä.
Larsmon eli Luodon kunta sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välissä.
Miten onLähetys- ja
kehitysyhteistyöjärjestö Fida kerää varoja toimintansa tukemiseksi muun muassa Nenäpäivä-keräyksessä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.
Miten onLokakuussa Helsingissä
vietettiin raamatunkäännöstyön juhlaa: jo kymmenelle Venäjän suomensukuiselle kielelle on käännetty vähintään Uusi testamentti (RV 43). Viimeisin, komipermjakinkielinen...
Miten onVuosikymmenten ajan
suomalaiset kristityt ovat olleet vahvoja Israelin ystäviä yli
kirkkokuntarajojen.
Israel-asiantuntija, pastori Harri Kröger, mikä on
mielestäsi merki...
Miten onPakistanin korkein
oikeus vapautti viime viikolla vuodesta 2009 vangittuna olleen, kuolemantuomiota odottaneen Asia Bibin. Kristitty viiden lapsen äiti oli vangittu sen jälkeen, kun hänen oli...
Miten onMarko Selkomaa toimii Hyvä Sanoma ry:n evankelistana ja lähetyspastorina. Kotimaan tilaisuudet ja kampanjat ovat osa Hyvä Sanoma ry:n toimintaa. Lähetyskampanjat toteutetaan yhteistyössä Fida Internat...
Miten onHelluntaiseurakuntien hengellisestä ja toiminnallisesta tilanteesta julkaistiin tutkimus Syyspäivillä Helsingissä kolme viikkoa sitten. Laajassa aineistossa käytiin läpi seurakuntien nykypäivää ja tul...
Miten onYksi laajimmin
maassamme levitetyistä hengellisistä kirjoista on Riku Rinteen kirjoittama
KK – Kuolemankauppias, joka kertoo Kari KK Korhosen elämäntarinan.
Miten onHelluntaiseurakunnan jäsenenkin on periaatteessa
mahdollista olla ehdokkaana luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa, mikäli
hän on myös kirkon konfirmoitu jäsen.
Miten onHELP ry on
Suomen helluntaiseurakuntien työntekijöiden jäsenyhdistys, joka palvelee
jäseniään muun muassa tukemalla työhyvinvointia ja kutsumustyötä sen eri
vaiheissa.
Miten onSuomessa on paljon Israel-rakkautta ja sen mukaisesti
myös paljon erilaisia alan järjestöjä. Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n
puheenjohtaja Risto Huvila, eikö yksi iso Israel-ystävyysjärje...
Miten onRistin Voiton päätoimittaja
on vaihtunut tänä kesänä. Petri Mäkilä aloitti lehden vastaavana
päätoimittajana juhannuksena, ja toimitusta 13 vuotta johtanut Leevi Launonen
jäi eläkkeelle...
Miten onHelluntailiikkeessä
vaikuttava Scott Morrison, 50, valittiin elokuussa Australian
uudeksi pääministeriksi. Tunnustavana kristittynä Morrison kuuluu Sydneyn Horizon-seurakuntaan,
joka toim...
Miten onSuomen Gideonit
on perustettu vuonna 1946 ja on vuodesta 1952 ollut osa kansainvälistä The
Gideons International (TGI) -järjestöä. Raamattutyöhön keskittynyt järjestö
toimii 201 maassa j...
Miten onJyväskylän yliopiston
kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka kirjoitti
Oikea Media -julkaisun vieraskynäpalstalla 27.7. artikkelin otsikolla
”Kampanja pedofilian l...
Miten onVakavat opilliset
ongelmat eivät ole ihan jokapäiväisiä Helluntaiherätyksen piirissä. Keväällä
sellainen nousi esiin liikkeen työntekijäpäivillä esitetyn, perinteisestä
opista poikkeavan J...
Miten on”Tätä on odotettu, sika jees!” kommentoi eräs Raamattua rakastava henkilö katsottuaan You Tubessa Aikamedian tekemän esittelyvideon Sana Elämään -kommentaariraamatusta.
Miten onHausjärvellä järjestettiin 22.7.2018 luterilaisen seurakunnan ja helluntaiseurakunnan yhteinen ehtoollisjumalanpalvelus osana yhteiskristillistä romanipäivää.
Miten onHelsingin Saalem -seurakunnan arabityön pastori Muayad Namrood, ovatko maahanmuuttajien sydämet edelleen avoimia evankeliumille? – Kyllä, avoimuus jatkuu edelleen. Sen näkee myös niissä, jotka ovat...
Miten onJuhannuskonferenssin kävijämääristä on esitetty monenlaisia
arvioita. Suurin osa uskoo kävijämäärän laskeneen.
Konferenssi-isäntä Marko Halttunen, minkälainen
tapahtuman p...
Miten onJuhannuskonferenssissa eivät enää kaiu juhlakanslian
kuulutukset, joissa totuttiin vuosien saatossa kuulemaan tiedotuksia
kadonneista henkilöistä, päälle jääneistä auton valoista ja eri puol...
Miten onNuorisotyöntekijä Mika Tenetz tutki IK-opistossa
Alphacrucis Collegeen tekemässään MA-tutkinnon päättötyössä amerikkalaisen
Gateway-seurakunnan pastorin John Burken teoksia ja ajattelua...
Miten onFidan
uusimmassa Muslimimissio-uutiskirjeessä kerrotaan
etiopialaisesta miehestä, jonka kääntymykseen
islamista kristinuskoon sisältyi erikoinen
ilmiö: hän oli saanut lahjaksi Raamatun,
j...
Miten onUskonnollisen vakaumuksen vaikutusta ihmisen terveyteen ja
hyvinvointiin on tutkittu pitkään niin lääketieteessä kuin esimerkiksi
psykologiassakin.
Miten onRistin Voitto uutisoi viime viikon numerossa Tampereen
helluntaiseurakunnassa maahanmuuttajille annetusta kristinuskon opetuksesta ja
heidän kokemastaan Pyhän Hengen kasteesta (RV 21).
...
Miten onIK-opiston vararehtori
Markku Ojaniemi ja
nuorisotoimintojen koordinaattori Tero Järventausta esittelivät
pastoreiden saunaillassa 7.
toukokuuta seurakuntien vastuunkantajille IK-opi...
Miten onJerusalem on
jälleen maailmanpoliittisen huomion kohteena. Sen myötä myös monet
eskatologiset ja missiologiset kysymykset ovat nousseet taas esiin. Fidassa on
kuitenkin ihmetelty joitakin...
Miten onKeuruun Juhannuskonferenssi on valtava vapaaehtoistyöntekijöiden
voimainponnistus. Jälleen tänä kesänä talkoisiin odotetaan noin 1 700:aa
vapaaehtoista.
Miten onLahden helluntaiseurakunnassa järjestetään lauantaina 5. toukokuuta
sielunhoidollinen seminaari, jonka teemana on ”Kun lapsen mieli murtuu”.
Seminaari pyrkii auttamaan perheitä, joiden la...
Miten onHelsingin Saalem-seurakunnassa järjestettiin viime viikolla
kaksipäiväinen johtajuuskonferenssi, jonka yhtenä tavoitteena oli valmentaa
nuorta sukupolvea hengelliseen vastuunkantoon ja joht...
Miten onKeuruun IK-opistolla järjestetään 28.–30. toukokuuta
senioripäivät, jonne kokoontuu noin 160 eläkkeellä olevaa helluntaiseurakuntien
työntekijää. Tapahtuma on osallistujille maksuton, ja s...
Miten onUskonnollisten toimijoiden ja etenkin vapaakristillisten seurakuntien toiminta
vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmallista, uutisoi Helsingin Sanomat 4.
maaliskuuta.
...
Miten on Aikamedia teetti viime syksynä Mediatum Oy:llä laajan tutkimuksen, joka
koski kaikkia Aikamedian tuotteita ja palveluja. Kyselyyn vastasi toista
tuhatta henkilöä, ja tutkimuksen antamaa...
Miten onSuomen Helluntaikirkko on mukana järjestämässä lauantaina 21. huhtikuuta
Keravan helluntaiseurakunnassa pidettävää seminaaria, jossa käsitellään
uskonnollista väkivaltaa. Seminaarin teema...
Miten onVapaakirkon julkaisemassa Suomen Viikkolehdessä oli hiljattain juttu,
jossa Pohjois- Intiassa vieraillut suomalaisuskova kertoi matkalla kuulemistaan
lukuisista ihmeparanemisista ja siitä,...
Miten onHyvä Sanoma -lehti koki
vuodenvaihteessa perusteellisen uudistuksen. Aikamedian toimitukseen on tullut
siitä voittopuolisesti myönteistä palautetta, mutta osa palautteen antajista
on kok...
Miten onHuippusuosittu lasten puuhateltta uhkasi lopettaa
toimintansa vuoden 2016 Juhannuskonferenssissa Keuruulla, kun vastuunkantajia
sen hoitamiseen ei löytynyt tarpeeksi. Viime juhannuksena va...
Miten onKristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietettiin perinteiseen
tapaan 18.–25. tammikuuta. 110 vuotta täyttänyt tapahtuma kokoaa Jeesuksen
seuraajia eri puolilla maailmaa rukoilemaa...
Miten onHyvä Sanoma ry vastaa helluntaiseurakuntien järjestönä kotimaan
evankelioinnista ja tekee monimuotoista työtä muun muassa kouluissa,
vankiloissa ja diakonian parissa.
Miten onSäveltäjä Lasse Heikkilä kiersi Suomi 100 -juhlavuoden aikana Valkia-ryhmän ja muun
taustajoukkonsa kanssa ympäri maata esittämässä säveltämäänsä Suomalaista
messua. Produktio oli yksi näky...
Miten onSuomen helluntaiseurakuntien lähetystyössä palvelee
toistakymmentä eläkkeellä olevaa henkilöä. Osa on aiemmin toiminut samassa
tehtävässä seurakunnan palkkaamana lähetystyöntekijänä, osa o...
Miten onSuomessa
hiljattain voimaan astunut
varhaiskasvatuslaki ei
enää tunne uskontokasvatusta. Monet
päiväkodit ovat tulkinneet tämän
merkitsevän sitä, etteivät ne enää
tee yhteistyötä seuraku...
Miten onKristityksi
kääntyneet entiset muslimit joutuvat
kohtaamaan laaja-alaista ja osin hyvin
vakavaa vainoa myös Suomessa, ilmenee viime
viikolla julkaistusta Kääntyneet – ex-muslimien painostu...
Miten onAikamedian
julkaisemaan lehtiperheeseen kuuluu
kuusi säännöllisesti ilmestyvää lehteä. Niistä
Ristin Voitto on helluntailiikkeen viikkolehti
ja muut harvemmin ilmestyviä aikakauslehtiä,
j...
Miten onRistin Voitto on vuodesta 1912 ilmestynyt Aikamedia
Oy:n kustantama helluntailiikkeen viikkolehti.
Viime aikoina lehti on laajentanut sisällöntuotantoaan
myös verkossa. Yksi
Ristin Voiton...
Miten onSyyskuun
lopussa Turussa järjestettyjen helluntailiikkeen
Syyspäivien palautekysely on
koottu. Syyspäivätoimikunta kokoontui torstaina
2. marraskuuta Helsingin Saalemiin arvioimaan
saatua...
Miten onNenäpäivää vietetään
jälleen marraskuussa. Keräys
on alkamassa jo lokakuun puolella,
ja seurakuntia kutsutaan mukaan toteuttamaan
valtakunnallista keräystä.
Miten onSana
ylistys herättää
seurakuntalaisissa monia
erilaisia mielikuvia. Seurakuntien ylistystavat
ja -laulut myös jakavat kristittyjä. Usein
kysymys on kuitenkin jostakin aivan muusta
kuin...
Miten onTurun Messukeskuksessa 28.–30. syyskuuta järjestetyille
helluntailiikkeen Syyspäiville osallistui
lähes 600 seurakuntien vastuunkantajaa.
Ristin Voitto -lehti kyseli osallistujilta
palautetta ja s...
Miten onSyyspäivät tuntuvat tulevan kesän jälkeen monille
helluntaiseurakuntien pastoreille ja
vastuunkantajille yllätyksenä. Turussa vastaanotettiin
ilmoittautumisia pitkään deadlinen
jälkeen....
Miten onSuomen
maahanmuuttajatilanne on muuttunut kahden vuoden takaisen maahanmuuttajavyöryn jälkeen. Koordinaattori Timo Kekolahti, minkälaista maahanmuuttajien kohtaaminen on tänään?
Miten onFloridan
suomalaiset kristityt odottelivat Irma-hurrikaania
jännittyneinä. Ennusteissa myrskyn
pelättiin osuvan kovimmin juuri West
Palm Beachin alueelle, missä Lake Worth
ja suomalainen...
Miten onSyyskuun
lopussa järjestettävien
helluntailiikkeen Syyspäivien
puhujaksi on kutsuttu Gateway-seurakunnan
pastori John Burke Yhdysvalloista.
Hänen opetuksensa on
herättänyt kysymyksiä ja...
Miten onToissa lauantaina Helsingin
Senaatintorilla koettiin
pitkään aikaan suurin kristillinen kaupunkitapahtuma,
kun arviolta 8 000 ihmistä kokoontui
seuraamaan ja osallistumaan Lasse Heikkilän...
Miten onHelluntaiseurakunnissa työskentelee pastorien
ohella enää kourallinen palkattuja evankelistoja.
Kotimaan saavuttavaan työhön on
kuitenkin nimetty 21 yhteysevankelistaa eri
puolilla maata....
Miten onSyyspäivät (vuoteen
2014 saakka nimellä Talvipäivät)
on helluntaiseurakuntien pastoreiden, vanhimpien
ja vastuunkantajien vuosittainen
tapahtuma, joka järjestetään tänä
vuonna 28.–30. syy...
Miten onKOULUT ovat aloittaneet jälleen uuden lukuvuoden. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelulla on maanlaajuinen koulupastoreiden verkosto ja yli 30 vuoden kokemus yhteistyöstä koulujen kanssa. Viime vuosina...
Miten onPääkaupunkiseudun Iso Kirja eli IK Helsinki näkee päivänvalon 14. elokuuta. Raamattuopiston historiallinen harppaus tuo kurssit ja seminaarit paremmin myös ruuhka-Suomen ulottuville. Mitä kursseja...
Miten onMAAMME tunnetuimpia raamatunopettajia on Uusi
Tie -lehden päätoimittaja, kansanlähetysvaikuttaja Leif Nummela,
jonka luotsaamia Raamatun punainen lanka -seminaareja on järjestetty myös
vapaakri...
Miten onIK-opistolla Keuruulla
järjestetään suosittuja valtakunnallisia
Fifteen-leirejä rippikouluikäisille helluntaiseurakuntien nuorille.
Suosion kääntöpuolena jotkut seurakuntakentän toimijat
k...
Miten onVanhoillislestadiolaisesta taustasta tunnettu Jämsän kristillinen opisto järjestää heinäkuun jälkipuoliskolla perinteiset Opistoseuransa Isossa Kirjassa.
Miten onSuomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN)
kuuluvat Suomen Adventtikirkko, Baptistikirkko,
helluntailiike, Metodistikirkko, Vapaakirkko
ja Pelastusarmeija.
Miten onTämän
vuoden herättäjäjuhlia vietetään
7.–9.
heinäkuuta herännäisyyden juurilla, Paavo Ruotsalaisen kotipitäjässä
Nilsiässä. Pääpaikka sijaitsee
aivan Nilsiän keskustassa.
Miten onVuodesta 1912
lähtien ilmestynyt Ristin Voitto -lehti on kokenut monia uudistuksia yli
sadan vuoden aikana. Nyt lehteen on jälleen
tekeillä uudistus, joka näkyy sekä rakenteessa että
sisäl...
Miten onEspoon Metro Areenalla toukokuun lopulla järjestetty
Nouse Suomi -tapahtuma on
herättänyt kriittistä jälkikeskustelua niin
seurakunnissa kuin mediassakin. Pääpuhujan, amerikkalaispastori
G...
Miten onRistin Voitto -lehden numeron 22/2017 saa myös moni sellainen henkilö, joka ei
ole vielä lehden tilaaja. Ristin Voiton painosmäärä on huomattavasti suurempi
tavanomaiseen viikkopainokseen...
Miten onHelluntaiseurakuntien koulutyöntekijät pääsevät
yhä kouluihin. Koulupalvelun yhteistyöjärjestönä
toimii nykyisin myös kansainvälinen
E-Compass ry.
Miten onTukholman keskustassa tehtiin perjantaina 7.4. terrori-isku, jossa kuorma-auton anastanut uzbekistanilainen mies ajoi sillä ensin ihmisten päälle Drottninggatanin kävelykadulla ja törmäsi sitten Åhlén...
Miten onJoensuun helluntaiseurakunta ja Voice in the City -järjestö toteuttavat ensi viikolla Joensuun urheilutalolla rukouskoulun. Tapahtuma kestää torstaista lauantaihin. Opettajina rukouskoulussa toimivat...
Miten onKuntavaaliehdokas Jari Viherlammen kohdalle osui kyseenalainen kunnia saada ehdokasnumerokseen 666. Hilpeyttä herättää etenkin se, että Ilmestyskirjassa pedon luvuksi mainittu numero kerryttää ääniä m...
Miten onHelsingin Saalemissa järjestetään johtajuuskonferenssi huhtikuun alussa. Mukana tapahtumassa on muun muassa hippiseurakuntaliikkeen perustaja Mark Foreman sekä Lontoon Hillsong-seurakunnan pastori Dan...
Miten onTM Aila Ruohon uutuusteos Pyhät, pahat ja pelokkaat (Atena 2017) on herättänyt huomiota mediassa. Ruoho pureutuu hengellisiin pelkoihin kymmenessä yhteisössä, ja haastateltavien joukossa on myös hellu...
Miten onIso Kirja -opisto ja australialainen Alphacrucis College (AC) toimivat nykyisin yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä Suomessa. Tämä yhteistyö alkoi vuonna 2015.
Miten onIson Kirjan opettaja, TT Miika Tolonen pohdiskeli Opiston mäeltä -blogissaan kristityn kansallista identiteettiä ja lojaliteettia valtiolle (blogi löytyy osoitteesta ristinvoitto.fi). Hänen mukaansa k...
Miten onYle TV1:n Perjantai-ajankohtaisohjelmassa haastatellun ex-helluntailaisen Kaisa Klapurin kuvaukset
lapsuuden kokemuksistaan Kälviän helluntaiseurakunnassa ovat nostattaneet keskustelua muun muass...
Miten onEnsi syksynä toteutetaan helluntaiseurakuntien Parasta Suomelle -evankelioimiskampanja osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Kampanjaan valmistautuminen on parhaillaan käynnissä. Kampanjao...
Miten onSuomessa monet tunnetut kristilliset vaikuttajat ovat täysin eri linjoilla arvioidessaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja sitä, miten häneen tulisi suhtautua. Myös presidentin rukousa...
Miten onSana Elämään -kommentaariraamattu on yksi Aikamedian kärkihankkeita vuonna 2017. Sen tekstilaitoksena käytetään suosittua Raamattu Kansalle -käännöstä, joka julkaistiin 2012. Kommentaariraamatusta on...
Miten onVuoden 2017 Juhannuskonferenssia on valmisteltu jo viime syksystä alkaen, ja konferenssitoimikunta kokoontui viime viikolla päättämään ohjelman pääsisällöistä.
Miten onRadio Patmos panostaa voimakkaasti radio-ohjelmiin. Se aloitti vakituisella toimiluvalla lokakuussa 2016 kymmenellä kuuluvuusalueella ja lyhytaikaisella luvalla 14 paikkakunnalla. Vaikka lyhytaikaiset...
Miten onSuomen Helluntaikirkon puheenvuorossa Kotkan Syyspäivillä kerrottiin Poliisihallituksen uudesta rahankeräyslain tulkinnasta, jonka mukaan yhdistyspohjaisilla seurakunnilla ei olisi kolehdinkanto-oikeu...
Miten onRistin
Voitto teki viimeksi suuremman lehtiuudistuksen juhlavuonna 2012.
Sen jälkeen lehden taittoon ja sisältörakenteeseen on tehty vain pieniä muutoksia.
Nyt lehteen on taas luvassa uudis...
Miten onSuomen eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä. Sen tarkoituksena on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja us...
Miten onHyvinkään ja Imatran helluntaiseurakunnissa on vastikään koettu herätystä, jossa yhteensä vähintään 150 henkilöä on ilmaissut haluavansa Jeesuksen elämänsä Herraksi
Miten onSaarnaaja Niilo Yli-Vainio (1920–1981) on yksi Suomen helluntailiikkeen tunnetuimmista nimistä. Hänen toimintansa sai laajaa julkisuutta erityisesti 1970-luvun loppupuolella, jolloin Lapualta alkanut...
Miten onSuomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto osallistui 7. marraskuuta Tallinnassa pidettyyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden helluntaijohtajien kokoukseen.
Miten onSosiaali- ja terveysministeriö myönsi lokakuussa 765 000 euroa valtion tukea ruokaapua jakaville yhdistyksille, jotka Samaria rf:n koordinoimana hakivat avustusta toimintaansa. Tuen saajien joukossa o...
Miten onSana retriitti tulee ranskan kielen sanasta retrait, ’vetäytyminen’. Retriitti tarkoittaa vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi. ...
Miten onItä-Euroopan romanilapsilla on todellinen hätä. Lukutaidottomat vanhemmat yrittävät elättää perheitään kerjäämällä, ja perheiden lapset ajautuvat usein köyhyyskierteeseen, josta on vaikea päästä irti...
Miten onSyyspäivillä keskusteltiin naisten asemasta helluntaiherätyksessä monipuolisesti. Keskusteluista noussut toivomus oli, että seurakunnat voisivat jatkossa olla entistä ehyemmin miesten ja naisten yhtei...
Miten onKotkassa järjestettiin viime viikolla helluntailiikkeen vastuunkantajien Syyspäivät teemalla ”Siltoja rakentamassa”. Vuosittaiset neuvottelupäivät, jotka ennen pidettiin tammikuussa Talvipäivinä, järj...
Miten onHelluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International irtisanoi useita työntekijöitä noin vuosi sitten valtion kehitysyhteistyöleikkausten myötä.
Miten onRistin Voiton numerossa 38 uutisoitiin, että Ison Kirjan lähetyslinjan suosio on laskenut, kun järjestöiltä on leikattu valtion tukea ja seurakunnillakaan ei ole entisenlaisia mahdollisuuksia sitoutua...
Miten onRadioaallot ovat vieneet jumalanpalveluksen suomalaisten koteihin jo vuodesta 1926. Yleisradio juhli juuri radiojumalanpalvelusten pyöreitä vuosia; jumalanpalvelus on pisimpään Yleisradion ohjelmistos...
Miten onKristinuskoon tutustuttava Alfa-kurssi sai viime vuonna Britanniassa ennätysmäisen suosion, kertoo kristillinen Premiermediajärjestö sivuillaan. Isossa-Britanniassa noin 9 000 kirkossa järjestettiin v...
Miten onKunnat tekevät päihdeongelmaisia asukkaitaan koskevia hoitosopimuksia, joissa henkilö pääsee hoitokotiin tai tukiasuntoon. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat näistä sopimuksista taloudellisesti riippu...
Miten onViime viikkoina kansainvälisiä lähetys- ja kehitysyhteistyöpiirejä ovat kuohuttaneet kristillisen World Vision -järjestön Gazan-työn johtajan väitetyt yhteydet terroristijärjestö Hamasiin. ...
Miten onNaisten asemaa ja palvelumahdollisuuksia koskevaa keskustelua on käyty helluntailiikkeessä jo vuosikymmeniä. Tämä keskustelu jatkuu edelleen. Seurakunnissa asiaan liittyy erilaisia näkemyksiä ja...
Miten onJuhannuskonferenssi on helluntailiikkeen suurin vuosittainen tapahtuma, jolla on monipuolisen ohjelman lisäksi myös taloudellista merkitystä. Useissa konferenssin tilaisuuksissa kerätään rahalahjoja,...
Miten onUusi Pokémon Go -mobiilipeli on herättänyt ennennäkemättömän suosion kännykänkäyttäjien parissa ympäri maailmaa. Pokémon-pelit saivat alkunsa Nintendon laitteilla 1990-luvulla. Pokémonit olivat pikkuo...
Miten onHelluntaiseurakuntien Musiikki ry:n
julkaisema kannanotto, musiikin ammattilaisten kirjoitukset Ristin Voitossa ja Paimen
Plus -lehdessä sekä Juhannuskonferenssin musiikkitarjonta ovat herättäneet...
Miten onWycliffe Raamatunkääntäjät (WRK) on raamatunkäännöstyöhön erikoistunut suomalaisjärjestö, joka kuuluu kansainväliseen ja tunnustustenväliseen Wycliffe-järjestöjen verkostoon.
Miten onJuhannuskonferenssissa on lapsille omia tilaisuuksia, mutta lasten energiamäärän huomioiden se ei riitä. Lapset tarvitsevat toimintaa ja tekemistä, jotta he viihtyvät. Vuosien mittaan onkin todettu, e...
PuheenaiheRistin Voitto on kehittänyt paperilehden rinnalla voimakkaasti myös sähköisiä palveluja. Uudet tuotteet www.ristinvoitto.fi-verkkolehti, näköislehti ja sähköiset RV-uutiset ovat kesän ajan vielä vapaa...
Miten onHelluntaiseurakuntien musiikki ry on osoittanut seurakunnille kannanoton, jossa se huolehtii yhteisöjen tämänhetkisestä musiikillisesta tarjonnasta.
Miten onNina Åström on tunnettu kokkolalainen artisti ja evankelista. Hän on edustanut Suomea vuoden 2000 euroviisuissa, tehnyt 14 levyä, esiintynyt noin 30 maassa konserteissa ja televisiossa yhteensä miljoo...
Miten onViime viikolla 170 ikääntynyttä pastoria ja evankelistaa kokoontui Iso Kirja -opistolle Senioripäiville. Kolmipäiväistä tapahtumaa luotsaili Hyvä Sanoma ry:n seniorityön yhdyshenkilö Tapio Sopan...
Miten onEduskuntaan on perustettu Familia-verkosto. Sen perustamiskokous pidettiin 17. toukokuuta. Perustamiskirjan allekirjoittajina on kansanedustajia useista eri puolueista, ja verkoston jäseniksi voivat l...
Miten onOne Way Missionin toiminnanjohtaja Tapani Suonto on sanonut olevansa huolissaan klassisen kristinuskon hämärtymisestä uuskarismaattisten ilmiöiden vallatessa alaa. Myös monet kesän aikana Suomessa vie...
Miten onAikamedia perusti maaliskuussa suljetun Facebook-ryhmän, joka liittyy samassa kuussa julkaistuun kirjaan Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin. Koetelkaa k...
Miten onHelsingissä vapunpäivänä järjestetty Jeesus-marssi ja etenkin siihen liittyvä yhteiskristillinen vapputapahtuma Senaatintorilla on herättänyt keskustelua.
Miten onHelluntailiikkeen Syyspäivät päätti viime lokakuussa jatkaa työntekijöiden valtakirjan valmistelua. Pastori Usko Katon johdolla toiminut laajapohjainen toimikunta on työstänyt valtakirjan yksityiskoht...
Miten onIso Kirja -opisto järjestää maanantaina 9.5. kello 18 helluntaiseurakuntien pastoreille ja vanhimmille saunaillan, jossa keskustellaan hengellisten ilmiöiden ja virtausten arvioinnista.
Miten onMusiikki kuuluu tärkeänä osana helluntailiikkeen toimintaan, juhliin ja myös Juhannuskonferenssiin. Perinteisesti konferenssin tilaisuuksien musiikista ovat vastanneet eri musiikkiryhmät ja esiintyjät...
Miten onAikamedia Oy muutti Keravalle Jäspilänkadulle Avainmedian vuokralaiseksi helmikuussa 2006. Keravalla ovat toimineet muun muassa Aikamedian lehtitoimitukset, musiikkituotanto ja osittain myös markkinoi...
Miten onMuutamat avustusjärjestöt kuten Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu kertovat valtion kehitysyhteistyöleikkausten ja toisaalta rasistisen puheen lisääntymisen auttaneen kansalaiskeräyksiä, ja r...
Miten onPaimen Plus -lehti uutisoi viime tammikuussa helluntaiseurakuntien koulupalveluun liittyvistä muutoksista. Uutisen mukaan pitkäaikainen koulupastori Leevi Ahopelto jää pois Pirkanmaan koulutyöstä ja s...
Miten onTuusulan helluntaiseurakunta haki Ristin Voiton numerossa 7/2016 vapaaehtoista nuorisotyöntekijää/ohjaajaa harvinaisen suurella lehti-ilmoituksella, jonka hinta on 2 112 euroa. Ilmoitus herätti runsaa...
Miten onSuomessa eletään aikaa, jolloin monet maahan tulleet turvapaikanhakijat saavat kielteisen päätöksen ja joutuvat poistumaan maasta. Joissakin tapauksissa kielteinen päätös saatetaan kokea eettisesti ep...
Miten onKuusamon helluntaiseurakunnalla on käytössään entisestä koulusta remontoitu Vasaraperän leirikeskus, joka palvelee leiri-, kurssi- ja majoituskäytössä. Paikka sijaitsee noin 33 kilometrin päässä Kuusa...
Miten onAIkamedia perusti pari viikkoa sitten suljetun Facebook-ryhmän keskustelemaan ajatuksista, joita uusi kirja Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin (Aikamedia, 201...
Miten onSuomen evankelis-luterilaisen kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama oli Kotimaa-lehden haastattelussa (11.2.2016) huolissaan kirkon työntekijöiden missiologisen osaamisen rappeutum...